Historia

kerttu_historia

Kertunmäellä esitetyt näytelmät

KERTUNMÄEN KESÄTEATTERIN SYNTY
Kertunmäen Kesäteatterin syntysanat ovat lausuneet Loimaan Jankkolaiset Kaisa Kopu ja Matti Vainio v. 1980. Silloin oli kysymyksessä uuden uutukaisen seuran hiihtomajan lisäkäyttö. Teatteri osoittautui haastavaksi ja halutuksi vaihtoehdoksi. Kaisa Kopun johdolla näytelmäharrastuksesta kiinnostuneita ilmaantui runsaasti. Työväenopistonrehtorin, Erkki Rantasen, kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta harjoitella näytelmä Työväenopiston piirissä. Syksyllä 1980 aloittikin Työväen opistossa Opistoteatteripiiri ja on jatkanut toimintaansa tähän asti kaikkien tyytyväisyydeksi. Harjoittelu Opistoteatterissa on mahdollistanut monipuoliset kurssi- ja koulutustapahtumat sekä asiantuntevan pitkäjänteisen ohjauksen.

ENSIMMÄISET NÄYTELMÄT
Teatterin ensimmäinen ensi-ilta Pikku Pietarin Piha, onnistui yli odotusten.Teatteri on kuin huume. Kun sitä saa sopivan annoksen, sitä pitää saada lisää. Samaa näytelmää esitettiin yleisön pyynnöstä vielä seuraavanakin kesänä. Seuraavan kesän toinen näytelmä, Ei auta itku riemulomalla, oli todellinen yleisömenestys. Väkeä oli istumassa penkin täydeltä, seisomassa, telttatuoleilla. Tämä kaikki sai näyttelijät innostumaan. Perustettiin näyttelijöiden yhdistys Loimaan Harrastajanäyttelijät, joka neuvotteli Loimaan Jankon kanssa sopimuksen näytelmän tuottamisesta.

OHJAAJAT
Alussa itseoikeutettuna ohjaajana oli harrastajateatterin parissa pitkän päivätyön tehnyt Voitto Aaltonen. 5-vuotisnäytelmänä esitettiin Voiton lemppari Joel Lehtosen ’Putkinotko’. No, sitten kahdeksannen vuoden jälkeen Voitto kyllästyi tekemään samojen naamojen kanssa työtä. Omien sanojensa mukaan hänestä tuntui, että hänellä ei ollut meille enää annettavaa, eikä meillä hänelle. Siis uusi tilanne, miten löydetään ohjaaja?

Meitä kohtasi todellinen onni, että saimme ohjaajaksi juuri työnsä aloittaneen Turun ja Porin läänin läänintaiteilijan Marjo-Riitta Ventolan. Innolla hän piti meille todella koulutuksellisen harjoitus- ja esitysvuoden Niskavuoren nuoren emännän kanssa. Saimme koulutuksellista antia joka harjoituskerta. Sen jälkeen meitä on siunattu hyvillä ja innostuneilla ohjaajilla, jotka ovat antaneet kaikkensa, että ’hulluus’ pääsisi valloilleen.

Freelance ohjaaja Olli Etelämäki ohjasi meille 10-vuotisnäytelmänä Puntilan isäntä ja renkinsä Matti sekä Ulvovan Myllärin. Ulvovan Myllärin musiikkia tekemässä oli myös tamperelainen Vili Lange.

Sitten tempaisimme valitsemalla nuorten näytelmän Osakkeet nousussa, Osku. Ohjaajamme, läänintaiteilija Marjo-Riitta Ventola myös sovitti sen Jukka Parkkisen nuorten kirjan mukaan. Pääosaan valitun Oskari Lintulan loukkaantumisen vuoksi apuohjaajamme Kyösti Ahokas joutui ottamaan Oskun pääroolin 3 viikonvaroajalla.

Seuraavana vuonna presidentin vaalien innoittamana työstettiin kantaesityksenä Erkki Auran kirjoittama Ehdokas tamperelaisen freelance ohjaaja Jukka Asikaisen ohjauksena.
Pitkäaikainen haaveemme, Niskavuoren Heta, oli kertunmäkeläisen Raija Tanhuanpää opiskelujensa lopputyönä tekemä ohjaus.
15-vuotis juhlavuonna esitimme näytelmän ’Siunattu Hulluus’. Sen ohjasi tamperelainen ohjaaja SirkkuVeilahti. Sirkku ohjasi myös1996 nähdyn Niskavuoren naiset -näytelmän.

Ensimmäisen kerran Voiton jälkeen saimme 1997 loimaalaisen ohjaajan, tosin juuri Helsingistä muuttaneen, Anneli Heinon. Hänen ohjauksessaan toimi Opistoteatterin lisäksi ryhmä, joka valmisti Työväenopiston 50-vuotisjuhliin keväällä -97 pienoisnäytelmän Jooseppi kosii. Kesänäytelmänä oli rohkeasti ensimmäisen kerran musiikkinäytelmä Balladi Saimaalta eli Kaunis Veera. Vuonna -98 esitettiin Arto Niemisen runsaasti musiikkia sisältävän näytelmä Reissumiehen poika. Emman tahdissa näyteltiin v.–99 ja sitten teatterin juhla vuonna esitettiin rohkea valinta, tuhat luvulle sijoittuva Musta Peura.

Kohtalon oikustaja onnen kauppaa löytyi ohjaajaksi Suomen harrastajateatteripäiviltä lietolainen Onneli Wäck. Iloisen ja innostuneen Onnelin opastuksella valmistettiin koskettava Opri, joka keräsi teatterimme penkit täyteen katsojia. Agapetuksen Hilman päiviensovittaminen ja tekeminen tuoreesti oli vaativa farssi, jonka esittäminen muuten kuuman kesän vesisateessa oli viedä huumorin tekijöiltä. Onneksi elokuun kuumat yöt korvasivat märkyyden runsaasti.

Vuonna 2003 ohjaajaksemme lupautui Loimaan oma tyttö Sari Äikää-Torkkeli, paluumuuttaja Turusta. Teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksen saaneen Sarin johdolla teatteri tekee töitä nyt jo kahdennettatoista vuotta. Ensin ahkeroitiin Laila Hietamiehen menestysromaaniin perustuvan 1920-luvun karjalaiskuvauksen Mäeltä näkyy toinen mäki parissa. Sitten siirryttiin sota-aikaan ja koettiin dramaattisia hetkiä kotirintamalla Liisa Heiskasen näytelmässä Koivu ja kotitähti. 25-vuotisjuhlanäytelmäksi valittiin sama, jolla teatteri aikoinaan aloitti, Aapelin Pikku Pietarinpiha. 2006 esitettiin edellisen vuoden näytelmäkirjoituskilpailun voittanut näytelmä Paksun Kertun Balladi (kirjoitanut Sirkka Lukka). Seuraavana vuonna päätettiin kokeilla kokoperheelle suunnattua näytelmää Peppi Pitkätossu, joka keräsikin ennätys yleisön. 2008 jatkoimme kokoperheen esityksellä: Satusikermä Kertunmäellä – Hannu ja Kerttu sekä Bremenin iloiset soittoniekat ja Keisarin uudet vaatteet. Vuonna 2009 oli vuorossa Laila Hirvisaaren romaaniin perustuva näytelmä ”Kruununpuisto”. 30-vuotis juhlanäytelmäksi valitsimme Inkeri Kilpisen kirjoittamaton näytelmän ´Tuntematon Potilas`. 2011 mentiin taas kokoperheen linjalla, kun Heinähattu, Vilttossu ja Rubensin veljekset valtasivat lavan. Kesän 2012 Tankki Täyteen näytelmä keräsi taas Kertunmäen katsomot täyteen. Vilénin huoltamon toimintaa kävi seuraamassa yli 3000 katsojaa. Kesällä 2013 seurasi jatkoa edellisen kesän näytelmälle: Tankki täyteen – Maallamuuttajat.

TUOTANNOSTA
Teatterin puvustukset hoidettiin aluksi ryhmän kesken, mutta jo pian huomattiin puvustajan tärkeys näytelmän ilmeen luomisessa. Helvi Paavilainen teki mm. Luonnonlapsia -näytelmässä urotyön tekemällä röykkiön mustalaisasuja ja vuosisadan alun maalaispuseroita ja -hameita. Erna Leskinen on kouluttautunut kursseilla oman vankan ammattitaitonsa lisäksi, ja upeaa lopputulosta saimme ihailla mm. Niskavuori-esityksissä. Siunatun Hulluuden puvustus on Arja Alkin käsialaa. Niskavuoren naiset -näytelmän puvustuksesta vastasi Hanna Kivimäki vankalla taidolla. Hannan käsistäon lähtenyt myös Kauniin Veeran lukuisat mustalaispuvut ja runsaastityötä teettänyt muu puvustus. Onneksemme taitava Hanna on viihtynyt teatterilla rättien ja lumppujen parissa hoitaen samalla pukuvuokrausta. Vuonna 2009 Kertunmäen ja Loimaan Teatterin pukuvarastot yhdistettiin ja siirrettiin saman katon alle Vesikoskitalolle.

Lavastukset olivat alku vuosina suurimmalta osalta Vieno Vilkkisen ja Kyösti Ahokkaan käsialaa. He ovat suunnitelleet ja monipuolista osaamista osoittava lavastusryhmä on toteuttanut. Joskus todella monimutkaisiakin juttuja, kuten esim. pyörivä näyttämö. Kyösti Ahokkaan taitavasta kynästä ovat myös lähtöisin kaikki vanhemmat esitekuvat, Oskua lukuunottamatta. Oskun tuotannossa olivat mukana Opintienkoulun oppilaat, jotka suunnittelivat esitteen.

Teatterin kampauksista ja maskeerauksista on vastannut Oskusta asti Kirsi Toivanen. Ehdokasnäytelmässä oli työtä tekemässä myös Liisa Saarimäki. Liisa on toiminut taustalla muinakin vuosina, vaikka ei varsinaisissa esityksissä olekaan ollut. 1997 mukana oli maskeeraaja-kampaaja Minna Nummijoki Kirsin lisäksi.

Teatteriryhmä on yhtenäinen joukko. Vuosittain se elää jonkun verran, joku pitää välivuoden tai jää muuten pois, toisia taas tulee mukaan ensikerran. Jokaisella kuitenkin on tehtävänä saada harjoiteltu teos esityskuntoon. Ja siihen liittyy kaikki penkkien kannosta ilmoitustaulun tien viereen kantoon. Ammattiteatterista poiketen huolehditaan itse tarpeistot ja lavasteet paikoilleen sekä asut sen jälkeen, kun ne on saatu.

Järjestysmiehinä toimivat aluksi Loimaan Jankko ry:n jaostot vuorotellen. Muutaman välivuoden homman hoiti teatterilaiset itse, mutta viime vuodet paikoituksen ovat taas hoitaneet jankkolaiset.

Jankon naiset ovat lisänneet katsojien viihtyvyyttä pitämällä kahviota teatteriaikana. Tarjolla on ollut Pikku Pietarin pihasta alkunsajuontava perinteinen Kertunmäen paakelsi, kahvia ja limsaa. Viileällä ilmalla maistuu myös grillattu makkara katsojille, samoin kuin lämpimällä jäätelö.

Yhdistyksenja puheenjohtajina ovat olleet mm. Kaisa Kopu, Ulla Kaskiluoto ja Ritva Koskinen, Marjo Nurmisto, Sirkka-Liisa Heina, Kirsi Toivanen sekä Jani Hägg.

YHDISTYKSEN REKISTERÖINTI
Yhdistys rekisteröitiin v.1992 ja liityttiin saman tien Suomen Harrastajateattereiden liittoon. Liiton kautta mahdollistuivat erilaiset koulutus- ja kurssitapahtumat, joita teatteri kehittyäkseen tarvitsevat. Vuoden 2013 alusta alkaen Kertunmäen kesäteatteri siirtyi Loimaan seudun teatteriyhdistys ry. alajaostoksi ja näin ollen Loimaan Harrastajanäyttelijät ry. jäi ns. lepääväksi yhdistykseksi.

MUU TOIMINTA
Päätarkoituksena on ollut tehdä kesäteatteria Kertunmäellä. Sen ohessa on löytynyt montaa muuta mukavaa tekemistä. On tehty talvella esityksiä Loimaankunnan vanhalle Paloasemalle, mm. Raija Tanhuanpään ohjauksella tehtiin Lassi Sinkkosen Solveigin laulu. Raija ohjasi myös Kyösti Ahokkaan monologin Romusinfonia Loimaan kunnan entiseen kirjastoon. Nuoret osallistuivat vuonna 1994 Loimaan kunnan järjestämään Teatterityöpajaan, jonka salapoliisinäytelmän ensi-ilta ”Kadonnutseinän täyte” oli 3.5.Paloasemalla. Näytelmän ohjasi loimaalainen Sari Äikää, joka oli vasta valmistunut Tutvosta. Raija Tanhuanpää ohjasi Paloasemalle 1995 nuorten ja muutaman vähän vanhemmankin näytelmän ”Kesäyön unelma”.

Teatteri hankki Läänin taidetoimikunnan avustuksella teatterivalot käytettäväksi niin teatterin kuin kunnankin tarpeisiin. Ensimmäinen näytelmäpaloasemalla, joissa valoja käytettiin, oli Solveiginlaulu. Valoja hankkiessamme olivat suurena apuna Marjo-Riitta Ventola ja hänen miehensä Harri. Harri jopa suunnitteli valaistuksen ja asensi valot talkoovoimin. Ainoastaan matkat korvasi Loimaan kunnan kulttuurilautakunta. Vanhan paloaseman remontissa teatteritilaksi tekivät kertunmäkeläiset suuren urakan yhdessä kunnanmiesten kanssa. Tilasta muodostui viihtyisä, pieni teatteritila, jonka käyttö aluksi jaettiin yhdessä muutamien kunnan nuoristamusiikin harrastajista muodostuneen pikkuorkesterin kanssa.

Lisäksi Loimaan Harrastajanäyttelijät ovat olleet avustajina elokuvanteossa, järjestetty teatteritansseja ja solistikilpailuja, huutokauppoja tai vierailuesityksiä; esimerkiksi vuonna 1994 Soutu-Stadionille Helsinkiin. Loimaalla asuneen Rauni Mollbergin ohjaamissa elokuvissa oltiin useita kuvaussessioita, auralaisten nuorten elokuvissa samaten, oltiinpa Hovimäessäkin mukana. Teatterilaiset ovat valmistaneet erilaisiin juhliin ja pikkujouluihin pienimuotoisia esityksiä ja sketsejä.

Syksyllä1994 osallistuttiin Loimaan TV:n 12-osaisen tv-sarjanäytelmän Sadonkorjuuaika tekoon sekä tuotantopuolella että näyttelijöinä.

1995 osallistuttiin Taiteiden yöhön Ateljee Hulmilla jakamalla yhdistyksen 15-vuotisjuhlankunniaksi ansiokerttuja sekä esittämällä musiikkia ja katkelmianäytelmästä. Kauniin Veeran lauluista tehdyn koosteen kanssa vierailtiin mm. Paroniliiterissä ja Olkigalleriassa v.1997. Vuonna 2000 Loimaan Harrastajanäyttelijät ry ja Loimaan kunta kutsuivat valtakunnalliset Suomen Harrastajateatteriliiton koulutuspäivät Loimaalle. Vuosi oli teatterin 20-vuotisjuhlavuosi ja sitä haluttiin juhlistaa myös tällä tavalla. Varsinainen juhla vietettiin Petäjoenpaviljongilla tanssin ja kunniamerkkien seurassa.

Teatterilaiset ovat myös maalanneet Kertunmäen majan ja varaston yhtenä vuonna korvatakseen teatterin vuokran kahdelta vuodelta. Vastaavaa työtä on tehty sisätilojen maalauksena.

MUUTA
Loimaan Jankko ry:n ja Loimaan Harrastajanäyttelijät ry:n yhteistoiminta on ollut sujuvaa. Se on hioutunut vuosien kuluessa joustavaksi ja mukavaksi yhteisen edun hankkimiseksi. Kumpikin teemme Kertunmäkeä tunnetuksi omalla tavallamme, toivottavasti toistemme eduksi.

Vuonna1997 oli ensimmäisen kerran Koskimäen Viinitilan viinitelttaeli ‘Viipurinasema’ Kertunmäen pihamaalla esityskauden ajan. Heidän kanssaan, kuten myös Ravintola Ankkuripaikan kanssa, oli sovittu teatteripaketti, joka sisälsi teatterilipun sekä illallisen.Yhteistyökumppaneina on ollut mm. Alpo Jaakolan Patsaspuisto ja Heikintalon tila.

Erityisen hyvää yhteistyötä on tehty Loimaan kunnan kulttuurilautakunnan ja erityisesti kulttuurisihteeri Norrin ja sittemmin kaupungin kulttuurisihteerin Juhani Heinosen kanssa. Lähes joka vuosi olemme saaneet myös Loimaan kunnan / kaupungin kulttuurilautakunnilta avustuksen. Vuosittain olemme myös kutsuneet teatterimme ystäviä ja sen toiminnassa apuaan antaneita henkilöitä näytöksemme ensi-iltaan.

Seutukunnan harrastajateattereiden kesken on virinnyt myös antoisa yhteistyö. Markkinoinnissa on yhteistyönä
valmistettu ja lähetetty esitekooste kaikkien teattereiden kesän esityksistä. V.2002 mukana oli jo viisi harrastajateatteria; Himolanteatteri Yläneeltä, Kertunmäen kesäteatteri, Krekilän myllyn kesäteatteri, Pöytyän kesäteatteri ja Tarvasjoen kesäteatteri. Markkinoinnin lisäksi yhteistyötä on tehty koulutuksen saralla sekä yhteisissä pikkujouluissa.